mattip's blog

(Caerllysi Music, 2019) Ukrainalainen Antony Kalugin (s. 1971) on varmasti tuotteliaimpia ja korkeatasoisimpia sellaisista progemuusikoista, joita meillä Suomessa ei ole liiemmin huomattu. En muista nähneeni edes Colossuksen sivuilla arvioita Hoggwashin, Sunchildin tai Karfagenin levyistä. Kaikissa näissä yhtyeissä Kalugin on luova keskipiste: säveltäjä, kosketinsoittaja sekä ensisijainen laulaja. Karfagen-nimen alla on ehtinyt ilmestyä jo kymmenen studioalbumia alkaen vuoden 2006 Continiumista. Edellinen levy Messages from Afar - First Contact (2017) oli nimeä myöten rinnakkaisteos niinikään sinfoniseen progeen suuntautuneen Sunchild-yhtyeen albumille. Moinen useamman yhtyeen tai projektin kesken pallottelu voi kieltämättä olla hieman hämmentävää kuulijan näkökulmasta, mutta ei anneta sen häiritä.

Loistava Echoes from Within Dragon Island on ammentanut tekstinsä Robert Louis Stevensonin runokirjasta Child's Garden of Verses, joka on seikkailuhenkinen ylistys lapsen mielikuvitukselle. Mittavan albumin päärungon muodostavat kolme moniosaista 'Dragon Island Suitea'. Ne ovat täyteläistä, melodista sinfonista progea 70-luvun klassikoiden hengessä. Kaluginin pehmeällä, hiukan Roger Watersin intiimeintä ilmaisua muistuttavalla äänellään laulamat vokaaliosuudet nivoutuvat instrumentaalisesti painottuneeseen musiikkiin vähän samaan tapaan kuin Camelilla. Sooloja riittää niin syntikoille, pianolle kuin Max Velychkon sähkökitaroille, ja hiottua soundimaailmaa rikastavat mm. viulu, huilu, englannintorvi ja alttosaksofoni. Kalugin ei sorru ELP:mäiseen yliampuvuuteen vaan hänen sävellyksensä polveilevat luontevasti herkkyyden ja vauhdikkuuden välisellä janalla. Tuotannollinen jälki on mestarillista ja soitossa kuulee muusikoiden innoittuneen omistautumisen yhteiselle päämäärälle.

Toisen ja kolmannen eepoksen väliin sijoitettu 'My Bed Is a Boat' on kaunis, pienimuotinen laulu akustisin kitaroin ja puhaltimin. Levyn loput kappaleet ovat instrumentaaleja, joiden ilmavista melodian kaarista löytää sukulaisuutta ainakin Focukseen ja Pink Floydiin. Snobimmat progeharrastajat saattavat jäädä kaipaamaan enemmän särmää ja omaperäisyyttä, mutta Camelin, Genesiksen ynnä muun melodisen progen ystävien on epäilemättä helppo nauttia Karfagenista.