Home Articles > Record Reviews

Karibow-Holophinium

May 5 '16 | By Tero Honkasalo | Views: 1112 | Comments: 0

Siitä on paljon todisteita, että demokratia ei toimi. Toisenlaisiakin mielipiteitä tietysti on. Karibow-pomo Oliver Rüsing vakuuttaa, että hänen porukkansa on oikea bändi, siitä huolimatta, että hän touhuilee studiossa lähes kaiken itse. No, ainakin keikoilla muillakin on paikkansa. Niitä tämä vuonna 1996 perustettu saksalaisbändi tekee tänä vuonna Sagan Euroopan kiertueen lämppärinä. Yhteistyötä oli jo tämän levyn tiimoilta. Saga-solisti Michael Sadler osallistui laulantaan. Holophinium on tuplalevy ja ehkä sen takia muitakin vierailijoita on levylle huolittu. Errorheadin Karsten Stiers lauloi ja meille suomalaisillekin tutun Corvus Stonen Colin Tench soitti kitaraa. Unitopian Sean Timms osallistui sormionsa kanssa. Levyllä soitetaan taitavasti, mutta tarpeetonta kikkailua mukana ei ole. Kauneutta sen sijaan löytyy, erityisesti juuri kosketinosuuksista.

Minulla on sellainen muistikuva, että tämä yhtye on esiintynyt Colossuksen sivuilla esillä jo aiemmin. Silloin kun sivut olivat vielä paperista. Joku selitti tuolloin yhtyeen erikoisen nimen. Ei siitä siis enempää. Ei lähdetä taas siihen. Yritetään keskittyä musiikkiin. Se on huolella tehtyä progressiivista rockia, joka tekee pikaisia visiittejä AOR:n ja toisaalta lyhyitä retkiä progemetallin puolelle. Paikoin musiikki on vahvaa ja mahtipontista, mutta samalla se kuulostaa jotenkin surumieliseltä ja antautuneelta. Ehkä kuulija on juonut liikaa kahvia ja vaatii siksi sähäkkää toimintaa enemmän. Joka tapauksessa vihainen tämä porukka, sovitaanko että tämä on kaikesta huolimatta bändi, ei ole millään tavalla. Ehkä sanoituksissa? Vaan kukapa voisi kuvitella Fishin tai h:n murisemassa? Kiltteydestä huolimatta laulajat kuulostavat hyviltä ja tekstien sanoma välittyy kuulijalle. Pitkähän tämä levy on. Keskittymistä ja aikaa tarvitaan. Toisaalta musiikki soljuu eteenpäin sulavasti ja vaivattomasti. Sivupoluilla ei poiketa. Ehkä sinne vilkaistaan pari kertaa. Isoimmilta yllätyksiltä vältytään. Hah, koska progebändi yllätti tai säväytti kunnolla viimeksi? Jos RPWL tai Sylvan ovat tuttuja, tämä kuulostaa hyvin pitkälti samalta. Demokratiassa pitäisi kuunnella muidenkin mielipiteitä, mutta minä sanon, että Holophinium on oikein hyvä levy ja Karibow hieno uusi tuttavuus.

Tero Honkasalo

No comments
You need to sign in to comment