Home Articles > Record Reviews

THE ENID: Dust

Apr 11 '16 | By Harold the Barrel | Views: 1089 | Comments: 0

Yritin muutama vuosi sitten tutustua oikein kunnolla brittiläisveteraanien tuotantoon. Ymmärsin kyllä kupletin juonen mutta tutustumisesta ei tahtonut tulla mitään. Soundeista se taisi useimmiten jäädä kiinni: mahtipontisuuden tavoittelu ja kulloisenkin aikakauden soundit eivät oikein kohdanneet. Ehkä teknologinen kehitys on auttanut asiaa, sillä The Enidin uusin levy ja jonkinlaisen albumitrilogian päättävä Dust kuulostaa paikoin todella hyvältä. Progressiivista rockia se ei oikeastaan ole, pikemminkin jonkinlaista sinfonista musikaalivaikutteista rockmusiikkia. Paikoin levy kuulostaa leffascorelta, paikoin ison orkesterin esittämältä klassiselta musiikilta, vaikka todennäköisesti kaikki on elektronisesti tuotettua. Biisitasolla: Someone Shall Rise on komeimpia kuulemiani biisejä pitkään aikaan ja aiheuttaa joka kerta kylmät väreet. 1000 Stars kuulostaa lähinnä sekavalta ja Heavy Heart -biisissä kokeillaan onnistuneesti jo hieman modernimpaa rytmiikkaa yhtyeelle ominaisen sinfonisen ulosannin taustalla, joskin välillä lipsahdetaan ruotsinlaivaviihteen puolelle.

Tietysti Robert John Godfrey -bändin perustaja ja ainoa alkuperäisjäsen- ansaitsee tunnustuksen urastaan ja levylle säveltämästään musiikista (Godfrey ei suinkaan ole levyn ainoa säveltäjä), mutta levyn todellinen tähti on kuitenkin vahvaääninen laulaja Joe Payne, jonka Freddie Mercury -vaikutteet ovat ilmiselvät ja jonka ansiosta levyn laulullinen anti myös kööripuolella on kerrassaan laadukasta. Muutenkin tämän levyn luulisi uppoavan Queenin kunnianhimoisemman ja mahtipontisemman puolen ystäville. Ymmärrän hyvin, jos The Enid kuulostaa jonkun mielestä pompöösiltä pelleilyltä enkä väitäkään levyn sopivan ihan joka hetkeen ja mielentilaan. Toisaalta on sanottava, että bändin musiikissa on paljon samoja elementtejä, joita sinfonista metallia esittävät bändit viljelevät musiikissaan.

Alzheimerin tautia sairastava Godfrey on jo soittanut viimeisen livekeikkansa The Enidin riveissä, mutta tulee toivottavasti viihtymään yhtyeensä parissa studiossa vielä vuosia. Ja jos ei, niin melkoisen perinnön mies on jättänyt. Perinnön, johon meikäläisen täytyy yrittää tutustua uudestaan.

 

No comments
You need to sign in to comment