Home Articles > Stories

Neron muistolle...

Oct 10 | By Teijo Salminen | Views: 188 | Comments: 5



Kotitöitä tehdessä tulee mietiskeltyä kaikenlaisia asioita. Viime torstaina esimerkiksi mietin sitä, kuinka erityisesti 60- ja 70-luvun taitteen kulta-ajan muusikoita alkaa poistua keskuudestamme. Ajattelin myös noita monia ennen aikojaan poistuneita. Pohjola, Maijanen, Wetton, Froese, Bowie noin muutamia mainitakseni. Ajattelin myös yhdistystämme, joka on ollut olemassa jo yli neljännesvuosisadan, mutta jonka preesens musiikkirintamalla on valitettavasti hiipunut jo vuosikausia sitten.

Ajattelin, ajattelin, ajattelin… myös Wigwamia, jolla on erityinen sija omassa elämässäni. Olen syntynyt samana vuonna kuin Wigut perustettiin. No, se ei sinänsä ole tietenkään syy sinänsä, vaan se substanssi, musiikki. Käytännössä vasta aikuisiällä tajusin yhtyeen merkityksen paitsi itselleni, myös maan musiikkielämälle. Millainen tärkeä tienraivaaja se on ollut siinä vuosikymmenten taitekohdassa, kun rock-musiikki on kypsynyt ”aikuisuuteen” ja taidemuotona ottanut paikkansa klassisen musiikin, kansanmusiikin, jazzin ja muiden ei-viihdelähtöisten musiikinlajien joukossa. Ajattelin myös kolmen vuoden takaista 50-vuotisjuhlakonserttisarjaa, jossa nähtiin lähes kaikki vanhat elossa olevat ”heimolaiset” viimeisen kerran yhdessä lavalla. Koin harmistusta, surua ja jonkinlaista lievää häpeääkin. Viimeksi mainitusta hieman jäljempänä.  Tiesin varsin hyvin, että kyseinen 50-vuotisjuhla tulee hyvin todennäköisesti olemaan viimeinen kerta, kuin näitä taiteilijoita tullaan näkemään elävänä lavalla yhdessä, siksikin, että muusikot alkavat yksinkertaisesti olla iäkkäitä. Lisäksi ”Jimbo” asuu Jenkeissä, eikä ihan kevyin syin lähde Suomeen keikkailemaan enää tämän jälkeen.
 

Muistan, että viestin muutamia viikkoja ennen Kulttuuritalon konserttia jotain kanavaa pitkin YLEä kysyäkseni, onko kuvaus- tai äänityskalusto paikalla kyseistä ainutkertaista tapahtumaa varten. Ei ollut. Tässä vaiheessa vasta valkeni, että hetkinen – Suomen progressiivisen rockin tärkein yhtye – eikä YLE noteeraa tapahtumaa mitenkään... Mehän tiedämme, että ensimmäiset YLEn taltiot Kulttuuritalolta ovat vuodelta 1970 ja niitä on arkistoissa koko 70-luvun ajalta tasaisesti. Siltikin, vaikka edistyksellistenkään rock-yhtyeiden musiikki ei varsin korkealle kulttuuri-establishmentissa olleet tuolloin vielä nousseet, toisin kuin nyt. Ja nyt, kun kansallisen radioyhtiömme musiikkituotanto teki ja tekee edelleen runsaasti M-studion, G-livelabin, eri festivaalien ja tapahtumien livetallenteita laadukkaammin kuin koskaan, niin legendaarisen Wigwamin kohdalla YLE nukkui!

Lauantaina järkytyksekseni näin uutisen YLE:n nettisivuilla. Jim Pembroke oli kuollut kotonaan Yhdysvalloissa 75 vuoden iässä.

Palataan tuohon häpeään. Vaikka; mitäpä yksi nobody nyt voisi vaikuttaa Suomen yleisradioon. Mutta toisaalta. Kuulun Suomen toistaiseksi kai ainoaan rekisteröityyn progeyhdistykseen, joten kyllähän minulla olisi voinut olla sitä kautta yhteyksiä tahoihin, joilla olisi voinut olla mahdollisuutta vaikuttaa. Joku olisi tuntenut jonkun, jolla olisi ollut yhteyksiä suoraan tai mutkan kautta yleläisiin, esimerkiksi. Jossittelua ehkä, mutta pakko on myöntää, että uutinen Jimin kuolemasta lisää tätäkin tuskaa kohdallani. Wigujen konserteista ei tietääkseni ole mitään laadukasta 2000-luvun kuvatallennetta. Asia olisi toki ollut toinen jos vuoden 2001 Wigwam Plays Wigwam - livelevyn Tavastian keikka olisi myös kuvattu asianmukaisella kalustolla. Se siitä itse(keskeisestä)ruoskinnasta. Tämän apologinen kirjoitukseni, joka jäänee nyt viimeisekseni Colossuksen tiimoilta, piti olla kunnianosoitus Jim Pembrokelle, jota ilman Wigwam ei olisi se eheä yhtye ja musiikkiyhteisö, jollaisena se nähtiin 50 -vuotisen uransa ajan.

Itselleni tärkeimmän kultakauden, eli Fairyport – Being kauden Wigwamissa Jim oli se, joka toi Pohjolan ja Gutsin mutkikkaiden proge-eeposten sekaan perinteisemmän rakenteisia kappaleita -  ja tämä teki juuri levyistä, erityisesti Beingistä, täydellisen tasapainoisen kokonaisteoksen. Pohjola – Gustavson -Pembroke -yhdistelmä oli lyömätön kolmijalka, jonka sävellykset Österbergin rytmityöskentely nivoi eheäksi kokonaisuudeksi. Siksi mielestäni Being on niin erityinen teos ja se ”maailmankaikkeuden albumi”, jollaiseksi sen olen omassa mielessäni nimennyt.

Seuraavalla kultakaudella, eli Pembroke-Reckhardt-kaudella Wigwam muuttui Rekun sanoin deep-pop -yhtyeeksi. Ei musiikki tuonakaan aikana mitenkään  suoraviivaiseksi muuttunut, vaikka ilmaisu periaatteessa oli ehkä helpommin sulavaa. Vaikka Pembroke ilmeisesti omasta mielestään oli enemmän perinteinen biisinkirjoittaja, myös hänen tuotantonsa sisälsi sellaisen määrän enemmän tai vähemmän piilotettua progressiivisuutta, että mistään ihan peruskaurasta ei voinut puhua. Palataan kuitenkin Beingiin, sen päättävä Marvelry Skimmer (Friend from the Fields) esimerkiksi; luulen että lyriikoissa esiintyvät variksenpelätit, turnipsit ja mustarastaat voi tulkita hyvin monella tavalla. Ehkä se on jonkilaista impressionistista tai esoteerista runoutta. Nuclear Nightclubilla Pembroken nimiin kirjattu Simple Human Kindness puolestaan on musiikillisesti melkoisen koukkuileva ja äkkiväärästi poukkoileva esitys, joka voisi ihan hyvin toimia paraatiesimerkkinä siitä, mitä proge on.

Toki Jimbo teki valtavan paljon muutakin. Lukijat tämän tietävät, monet varmasti tämän kirjoittajaa paremmin. Menetimme hienon taitelijan, joka ansaitsee tulla muistetuksi yhtenä niistä suurista, jotka uudistivat suomalaista musiikkia. Hän toi mukanaan hienon vivahteen brittiläisestä musiikkiperinteestä suomalaisen rockin kaanoniin. Jäämme varmasti kaikki kaipaamaan Jimiä.

Ja loppujen lopuksi, hänen yhtyeensä ansiosta yhdistyksemme nimi jää historiaan nimellä Colossus.

Requiescat in pace, James Francis ”Jim” Pembroke (s. 27.1.1946, k. 8.10.2021)

Tommy Eriksson
Oct 10
Kyselin 50v keikkojen taltoinnista ja kuulemma bändi ei itse sitä halunnut?
Kultsan aulassa esitin "On The Road With Wigwam" nimikkeellä otoksia ajastani bändin kanssa vuosilta 2000-2004 ja myös pätkiä 1993 Kaivarin keikalta...
35v Tavastian keikat on tallessa vielä jotenkuten, ainakin videolla hienoja hetkiä :)
Kyselin 50v keikkojen taltoinnista ja kuulemma bändi ei itse sitä halunnut?
Kultsan aulassa esitin "On The Road With Wigwam" nimikkeellä otoksia ajastani bändin kanssa vuosilta 2000-2...See more
Teijo Salminen
Oct 10
Voi... olisi tosi hienoa jos niistä saisi jonkinlaisen koosteen aikaan -ihan dokkariksi asti. Ainakin vähintä mitä YLE voisi tehdä, olisi lähettää tai jotenkin kontribuoida ohjelman teossa.
Tommy Eriksson
Oct 10
Mutta ilman Colossuksen hallituksen (erityisesti Sami Jylhän kuvaus) panosta,
videota ei olisi saatu tallennettua,
koska olin itse 'sidottu' miksauspöydän taakse ja sitäennen koordinoimaan lavakartta/ mikitykset tms. monitoimi-ihme Jukka Wahlstenin kanssa...
Yllättäen sovitut sopimukset raukesivat ja oli pakko improvisoida jotain :)
Mutta ilman Colossuksen hallituksen (erityisesti Sami Jylhän kuvaus) panosta,
videota ei olisi saatu tallennettua,
koska olin itse 'sidottu' miksauspöydän taakse ja sitäennen koordinoi...See more
Martti Jousimo
Oct 25
Minusta häpeällisintä on se, että YLE tietääkseni on kuvannut klassista Pembroke-Gustavson-Pohjola-Österberg -kokoonpanoa, mutta ne kaikki nauhat sitten vedettiin ylitse, niinkuin monet muutkin "turhat" musakuvaukset tuona aikana...kaikki urheilukisat varmastikin edelleen löytyy. Olisi YLE kyllä voinut tehdä televisioon Jimpasta samanlaisen muistelun kun teki Maijasestaki. Mutta kun ei Jimpan biisit voittaneet euroviisua, Pavella sentään oli "säädyllisempi" iskelmä-kautensa! Mutta se katkeruudesta, onneksi sentään Pekka Laine teki radioon hienot muistelot, mää kans tein RollFMään ja se pitäisi tulla tässä lähiaikoina kuultavaksi Rollin Mixcloudiin. Fairyport on muute mulle SE Wigu levy!! Teijo muute, laitahan vaan tänne noita tapahtumia, meinasi mulla melkein mennä progfeast ohitse, just ostin liput, ku kuulin tapahtumasta yhdeltä tyypiltä eilisessä VdGG-konsertissa!Minusta häpeällisintä on se, että YLE tietääkseni on kuvannut klassista Pembroke-Gustavson-Pohjola-Österberg -kokoonpanoa, mutta ne kaikki nauhat sitten vedettiin ylitse, niinkuin monet muutkin "...See more
Martti Jousimo
Oct 25
Pakko lisätä vielä, että mun mielestä Jimpan eka soololevy on jääny liian vähälle huomiolle jopa progepiireissä, mun mielestä se on tosi hieno kokonaisuus ja tosi PROGE, nousee samalle tasolle ku Pohjolan ja Gustavsonin parhaat työt!
You need to sign in to comment