Home Articles > Record Reviews

RENAISSANCE: A Song for All Seasons

Apr 30 | By Matti Pajuniemi | Views: 97 | Comments: 0

(Esoteric Recordings, 2019) Määritelmä jonkun klassikkoyhtyeen kulta-ajasta vaihtelee yleensä ainakin levyn tai parin verran vastaajan mieltymyksistä riippuen. Renaissancen kohdalla yksi vedenjakaja on maaliskuussa 1978 julkaistu A Song for All Seasons: toisille se on jo turhan pophenkinen irtiotto aiempien levyjen tinkimättömästä sinfonisuudesta, mutta itselleni ja monille muille yhtyeen ihailijoille teos on Se Viimeinen Loistava Renaissance-albumi. Sen jälkeen tuli syntikoiden dominoima Azure d'Or (hienot hetkensä silläkin on) sekä kaksi 80-luvun alun kehnoa poplevyä. Vähittäinen siirtyminen polveilevasta progesta suoraviivaisempaan ilmaisuun oli ajan henki, mutta esimerkiksi Yesin Tormaton ja Genesiksen ...And Then There Were Threen rinnalla A Song for All Seasons on pienoisessa epätasaisuudessaankin varsin dynaaminen sekä, no, sinfoninen progealbumi. Minulle se on tarjonnut kuunteluelämyksiä jo hamasta teini-iästä lähtien, joten on ilo saada arvioida tuore Esoteric Recordingsin laajennettu uusintajulkaisu. Paketti sisältää antoisan, 36-sivuisen liitevihkosen haastattelupohjaisine artikkeleineen, viisi bonusraitaa remasteroidun albumin perässä sekä kahdelle CD:lle jaetun konsertin Philadelphian Tower Theaterista joulukuulta 1978.

Napakka avauskappale 'Opening Out' on upeamelodinen, orkestraalinen herkkupala. Genesiksen kanssa työskennellyt tuottaja David Hentschel on saanut ryhmästä irti uutta energiaa, ja Annie Haslamin jumalainen ääni on huippukunnossa tällä levyllä. 'Day of the Dreamerissä' yhdistyy vauhdikas ja sopivan mahtipontinen sinfonisuus pakahduttavan sensuaaliseen hitaaseen keskiosaan. Levyn selvin notkahdus tulee alkuperäisvinyylin B-puolen alussa: lapsille suunnatun The Paper Lads -TV-sarjan tunnarina toiminut reipashenkinen 'Back Home Once Again' on sävellyksenä melko yhdentekevä, kun taas basisti Jon Campin huonosti laulama 'She Is Love' on silkkaa siirappia. Haslam muistelee, kuinka ei onnettomien sattumusten takia päässyt itse laulamaan kappaletta ja kuinka se on hänelle levyn ainoa miinus. Raikas 'Northern Lights' -- yhtyeen ainoa listahitti -- sekä 11-minuuttinen, kouraisevan vahva nimiteos kuitenkin palauttavat kokonaisuuden kiitettävälle tasolle.

Ykköslevyn bonuksissa kuullaan 'Northern Lights' niin sinkkueditiona kuin "Top of the Pops" -versiona. Kolme BBC Radio One -session vetoa elokuulta 1978 on aiemmin julkaistu osana BBC-nauhoitusten tuplakokoelmaa. Uusintajulkaisun varsinainen vetonaula on yli kaksituntinen konserttitallenne saman vuoden joulukuulta. Koska legendaarinen tupla Live at Carnegie Hall (1976) edelsi myös erinomaista Novellaa, kahden viimeisen albumin painottuminen Philadelphia-setissä ei ole lainkaan haitaksi. 'Things I Don't Understand' Turn of the Cards -albumilta on mainio valinta aiempaa materiaalia kaipaaville, ja päätösnumerona on tuttuun tapaan 'Ashes Are Burning'. Dramaattisen tummasävyinen sävellys nostaa ihon joka kerta kananlihalle, joskin paikoin tässä 27-minuuttisessa venytyksessä on tyhjäkäynninkin makua.

Nauhoituksen äänenlaatu on hyvä ja esitykset mallikelpoisia. Bändi tekee parhaansa korvatakseen sinfoniaorkesterin puutteen; Haslam lisäilee sanatonta laulua sopivissa kohdin ja John Tout on kiireinen pianon ja syntikoiden äärellä. Jos studioalbumeilla Renaissancen rytmiryhmä ei aina pääse kunnolla esille, erityisesti Camp kohoaa livebasistina ihan Chris Squiren kannoille. Kaiken kaikkiaan A Song for All Seasons -boxi on tyylikäs näyte Esotericin huolellisesta panostuksesta klassikkoalbumien uusintajulkaisujen saralla, ja sen tämä hieno albumi todella ansaitsikin.

No comments
You need to sign in to comment