Home Articles > Record Reviews

GREENSLADE: Greenslade; Bedside Manners Are Extra

Apr 9 | By Matti Pajuniemi | Views: 403 | Comments: 0

(Esoteric Recordings, 2018)  Alun perin vuosina 1972--1976 toiminutta Greensladeä voi pitää jonkinlaisena väliinputoajana brittiprogen kentällä. Soittotaitoa riitti, ja kvartetin orgaanisessa, täyteläisten kosketinten dominoimassa vintage-soundissa oli paikoin uljasta tenhoa. Yhtye teki omannäköistään sinfonista progea, toki muistuttaen hieman myös Dave Greensladen aiempaa jazzrockbändiä Colosseumia. Albumikannet ovat Yesin hovitaiteilija Roger Deanin parhaimmistoa, jos minulta kysytään. Laulajana ja toisena kiipparistina toimi Webissä ja Samuraissa vaikuttanut Dave Lawson, jonka laulutapa on varmasti useimmille kuulijoille Greensladen heikoin lenkki. Ei hänen perusäänensäkään kovin hääppöinen ole, mutta välillä hän kuulostaa pahoista vatsakivuista kärsivältä. Onneksi bändin ilmaisu oli painottunut instrumentaalisuuteen. Huolellisiin uusintajulkaisuihin erikoistunut Esoteric Recordings on nyt julkaissut Greensladen kaikki aktiivivuosien neljä albumia lisäherkuilla varustettuina. Nämä kaksi ensimmäistä levyä vuodelta 1973 ovat ylivoimaisesti tasavahvimmat teokset, sillä tyyli alkoi hieman lipsua albumeilla Spyglass Guest ja Time and Tide. Niillä kuultiin myös kitaroita, joiden puuttumista aiemmilla levyillä tuskin edes panee merkille.

Debyytti käynnistyy mukavan koukeroisella laululla 'Feathered Friends', joka muuten löysi tiensä kotimaisen Nimbuksen keikkasettiin seuraavana vuonna. Levyn kolme muuta laulettua biisiä jäävät huonommin mieleen. Instrumentaalikappaleetkaan eivät sävellyksinä sinänsä ole erityisen mullistavia, mutta kyllä niitä mielikseen kuuntelee jos pitää urkuprogesta, niin kuin nyt vaikka Jukka Gustavsonin aikaisesta Wigwamista tai Rare Birdistä. Dave Greenslade ja kumppanit eivät juuri sortuneet keithemersonmaisiin, karnevalistisiin ylilyönteihin virtuositeettinsä esittelyssä, ja hyvä niin. Esotericin tyylikkään paketin bonuslevyllä yhtye esittää varmoin ottein levyn kappaleita BBC Radio One -sessioissa.

Vaikka kakkoslevy Bedside Manners Are Extra seurasi nopealla aikataululla ja purkitettiin vain yhdeksässä päivässä, laatu ei kärsinyt lainkaan. Dynamiikaltaan vaihtelevissa kappaleissa on muutamia varsin meheviä urkumelodioita, ja Lawsonin lauluosuudetkin (kolmella kappaleella kuudesta) ovat enimmäkseen siedettäviä. Bonuksina kuullaan albumin kolme ensimmäistä biisiä jälleen kerran BBC Radio One -liveäänityksinä. Lisäksi uusintajulkaisuun sisältyy DVD-levy, jolla bändi nähdään musisoimassa soiton riemua uhkuen. Ensin kolme debyytin kappaletta pienellä promofilmillä, sitten kaksi Bedside-vetoa "Old Grey Whistle Test" -TV-taltioinnilla. Toisin kuin esimerkiksi ELP:n kohdalla, ohjaaja ei ole ruvennut leikkimään taiteilijaa vaan kuvamateriaali on konstailemattomuudessaan antoisaa; koko bändin olemus tuntuu parhaiten kiteytyvän juuri näissä liveotoksissa. Malcolm Dome on saateartikkeleissaan haastatellut jäseniä, joten nämä Esoteric-julkaisut ovat definitiivisyydessään tervetulleita syventymisiä yhden harvemmin muistetun brittiprogebändin vaiheisiin.

No comments
You need to sign in to comment