Home Articles > Record Reviews

Pekka Pohjola: Views

Jul 19 | By Martti Jousimo | Views: 298 | Comments: 0

Ei kahta ilman kolmatta: viime kuussa Svart julkaisi tämän kolmannen, aiemmin vinyylinä julkaisemattoman Pohjola-levyn kolmen vinyylipuoliskon mittaisena. Aikanaan levyn ilmestyminen jäi minulta huomaamatta mahdollisesti silloisesta kiireisestä perhetilanteestani johtuen, mutta ehkä myös siksi, että Pohjola oli juuri vastikään ainakin osittain taloudellisista syistä päättänyt lopettaa keikkailun ja keskittyä säveltämiseen. Kun levyn sitten viimein ostin, mieleeni ei olisi missään vaiheessa tullut, että se jää Pekan ainakin elämänsä aikana julkaistuksi joutsenlauluksi. Pidin sitä enemmänkin upeista hetkistään huolimatta jonkinlaisena välityönä erityisesti upean "Pewitin" jälkeen. Kuitenkin nyt näin jälkeenpäin levy ei ole ollenkaan huono päätös, sisältäähän se oikeastaan kaikkia Pohjolan musiikin puolia, niin sinfonisia aineksia, jazzia kuin kevyempääkin musiikkia.

Levyn aloittava "Waves" kuuluu kyllä omiin kaikkien aikojen Pohjola-suosikkeihini! Kappaleessa on kertakaikkisen upean pakahduttava surumielinen melodia, jota varioidaan upeasti niin alun hennolla harpun soitolla kuin mahtipontisesti jousilla patarumpujen tullessa mukaan. Kappale on täysin isolta klassiselta orkesterilta kuulostava eikä se Pekan bassoa lukuunottamatta sisällä yhtään sähköistä soitinta. Joku saa minun puolestani pitää tätä pateettisena elokuvan taustamusiikkina, mutta minut se liikuttaa totaalisesti. Seuraava "the Red Porsche" on täysi kontrasti edelliseen eikä positiivisessa mielessä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että se on mielestäni kaikkien aikojen huonoin Pohjola-kappale ja tuntuu täysin irralliselta muuhun levyn materiaaliin verrattuna. "Ghost Bustersilta" kuulostava pomppiva meno Kim Lönnholmin ja kumppanien naukuvalla laululla on ainoastaan kamalaa. Vain upeampaa Pohjola-musiikkia sisältävät väliosat jollain lailla tekevät kappaleesta siedettävän. Korjus perustelee vinyylin saatetekstissä kappaleen mukaanottoa sillä, että se edustaa Pohjolan kevyempää, humoristista tyyliä. Minulle tulee mieleen, että kappale olisi otettu mukaan sen vuoksi, että levy uhkasi jäädä lyhyeksi. En olisi pahastunut, jos kappale olisi jäänyt pois tältä vinyyliversiolta, näin koko levystä olisi muodostunut kompakti, yhden vinyylin paketti.

Onneksi levyn kolme viimeistä kappaletta ovat taattua Pohjola-laatua. Pohjola esitti nämä kappaleet alunperin UMO-orkesterin kanssa huhtikuussa 2000. "Metropolitan" on levyn jazzeinta antia, mutta sisältää myös aivan upean, sinfonisen teeman. Kappaleessa kuullaan niin Jukka Perkon saksofonisoolo kuin Seppo Kantosen erittäin upea pianosoolo. Levyn nimikappale on lähes yhtä kaunis kuin "Waves", mutta seesteisempi sisältäen upean Pohjolan soolon. Levyn lopettava "Us" on mahtava lopetus, joka sisältää voimakkaan perusteeman ja marssimaisen, hiljaisemman teeman vuorottelua sekä jälleen hienot soolot niin Pohjolalta kuin Kantoseltakin. Jälkimmäisen kosketinsoitinsoolo on upean avaruudellinen. Kappaleen lopettaa sama upea teema, joka on "Metropolitanin" kantava melodia. Kappaleet siis muodostavat selkeän trilogian, niinkuin nyt jälkeenpäin huomaan "Changing Watersin", "Pewitin" ja tämän levyn muodostavan.

Pohjola pyöritteli selkeästi samoja teemoja näillä kolmella levyllä, ensimmäisessä levyssähän oli ikkuna maisemaan, josta tuli vettä sisälle. "Pewitissä" Pohjola ui eniten sisällä omissa syvissä vesissään ja sisäisissä maisemissaan, "Viewsillä" hän palaa takaisin pintaan pitäen kuitenkin vesi- ja maisemaelementit mukana. Vaikka hieman epäilenkin, toivon, että hän kuoli "Viewsin" kannen seesteisissä tunnelmissa. Kaikella tapaa ympyrä sulkeutuu tässä viimeisessä levyssä. Se sisältää Pohjolan musiikin kaikkia elementtejä, jopa 80-luvun kalseutta "The Red Porschessa". Merkittävää on, että kahden ensimmäisen levyn tavoin tällä viimeisellä levyllä kuullaan hyvin vähän kitaraa. Mukavaa on myös, että molemmat Pohjolan pojat ovat viimein mukana tällä levyllä. Kuitenkin vaikka Pohjolan tuotanto siis muodostaa nyt varsin ehjän kaaren, toivoisin Pohjolan julkaisemattoman kakkossinfonian saavan päivänvalon jossain muodossa joskus tulevaisuudessa.

No comments
You need to sign in to comment