Ismo & Electrick Elephants: The Colouring Book

Pari viikkoa sitten arvioimani July Bluen lisäksi turkulaiskitaristi Ismo Savola luotsaa tätä Jeff Beckin ja Mahavishnu Orchestran innoittamaa kitara-basso-rummut -trioa (ja onpa hänellä myös aktiivinen King Crimson -coveryhtye Red Lizard). Hänen itsensä säveltämä, äänittämä, miksaama ja tuottama The Colouring Book iskee tiskiin seitsemän väriä; nokkelimmat biisinimet ovat 'Yellow Hello' ja 'Green Evergreen'. Jälkimmäinen, järjestyksessä viides raita oli hivenen tunteikkaampana oikeastaan ensimmäinen, josta havaitsin mainittavaa sävyeroa edeltäjiinsä nähden. No, ehkä hidastahtisella päätöskappaleella 'Black Cats' oli hiipivämpi tunnelma. Kolmen läpikuuntelun jälkeen joudun valitettavasti toteamaan, etten innostunut levystä pätkääkään.

Harvoin nimittäin törmää soundeiltaan näin yksi-ilmeiseen albumiin. Basisti Immo Pahta ja rumpali Eero Valkonen hoitavat osansa mallikkaasti. Savolan taidot niin säveltäjänä kuin kitaristina tulivat todistetuksi July Bluen debyytillä, mutta tämä kovin samentunut värikartta oli minulle lähinnä turruttava kuuntelukokemus. Sävellykset eivät nekään ole järin kummoista art/jazz-rockia autotallijamittelun makuvivahteineen. Pääongelma on kuivan kirskahtelevasti mouruava sähkökitarasoundi, joka alkaa käydä hermoille jatkuessaan jokseenkin muuttumattomana läpi levyn.

P.S. Musiikista kirjoittaessani nautin myönteisten fiilisten ja tietojen jakamisesta, ja yleensä pyrin positiiviseen lähestymiskulmaan silloinkin kun kyse ei ole ihan mieleisimmästäni musiikkityylistä. Mutta kaipa myös artistin kannalta rehellisesti perusteltu lyttäys on parempi kuin väistelevä "ihan kiva" -asenne, puhumattakaan arvioimatta jättämisestä. Toiselle kuuntelijalle tämäkin levy saattaa toimia aivan hyvin. So it goes.