Tällä fuusiobändillä on ikää jo kunnioitettavat 40 vuotta, mutta 1970-luvulla toiminta vähitellen hyytyi keikkailun ja demoäänitysten jälkeen. Kitaristi-säveltäjä Harri Nokso kokosi ryhmän uudelleen, minkä tuloksena esikoisalbumi The Dream of Cecilia näki päivänvalon vuonna 2007. Tuotannollista vastuuta kantoi jo tuolloin rumpali Kimmo Pörsti (Mist Season, Paidarion, The Samurai of Prog), joka vähän myöhemmin yhdessä kosketinsoittaja Otso Pakarisen ja bassomaestro Jan-Olof Strandbergin kanssa täydensi Progressionin rivejä. Kimmon ja Otson tuottamana yhtye sai vihdoinkin ulos toisen levynsä, alaotsikoltaanMusic from the Archives. Varsinaista albumimateriaalia on reilun puolen tunnin ja seitsemän kappaleen verran, ja bonuksina kuullaan neljä tasokasta livevetoa muutaman vuoden takaa.
Levyn virkeä instrumentaalimusiikki tasapainoilee hallitusti mahavishnumaisen intensiteetin ja vaikkapa Canterbury-progefuusioon rinnastettavan melodisemman letkeyden välillä. Dynaamisen rehevässä muttei koskaan liian täyteen ahdetussa soundissa nousevat solistisimpiin rooleihin sähkökitarat sekä toisen pääsäveltäjän Jussi-Matti Haaviston alttoviulu. Kaksi uutta sävellystä on lähtöisin Otso Pakarisen kynästä, eikä rikkumaton bändikemia jää niilläkään oman instrumentin suosimisen jalkoihin. Homma toimii erittäin hyvin ja voin suositella levyä kaikille jazzfuusion ystäville. Kuten kyseisen genren parissa usein, henkilökohtaisesti jään hieman kaipaamaan sävellyksistä laajempaa emotionaalista palettia.