Colossuksen numerossa 41 kehuin tämän samaisen yhden miehen orkesterin (puikoissa herra nimeltä Michael S. Judge) levyä näin: ”Levy on kauttaaltaan erinomainen, kekseliäs, mielenkiintoinen, tarttuva ja vieläpä erittäin progressiivinen! Tyylilajin voisi ehdottaa olevan jossain Canterburyn, RIO:n, Gentle Giantin ja King Crimsonin...