Peter Lindahlin luotsaama ruotsalaisprojekti palaa tällä viidennellä albumillaan omaan historiaansa: suurin osa levyn kappaleista sai alkunsa 90-luvun alkupuolella ja osa materiaalista on jopa peräisin vuosilta 1973-1974. Nyt tämä alun perin In the Labyrinth -debyytin rinnakkaisprojektina alkunsa saanut teos on vihdoinkin...

Another year, another progrock supergroup. Roine Stolt, Jonas Reingold, Marco Minneman, Daniel Gildenlöw, Tom Brislin ja Casey McPherson. Jokainen luonnollisesti tietää keitä herrat ovat ja mitä soittavat, joten ei heistä sitten enempää. Kun viime vuosina eri tunnettujen progeyhtyeiden jäsenistä koottujen kokoonpanojen albumit ovat olleet...

Kaksi omakustanne-EP:tä tähän mennessä julkaissut Burntfield on miehistönvaihdoksesta huolimatta saanut viimein valmiiksi ensimmäisen pitkäsoittonsa. Jakelu toimii nyt irlantilaisen Progressive Gears-levymerkin kautta. Vanhoista perustajajäsenistä ovat edelleen mukana Valtteri Seppänen (kitarat) ja Juho Myllylä (laulu, kitara). Kyseistä...

(Svart Records 2018.) Kuluvan vuosikymmenen aikana on kotimaisessa populaarimusiikissa ollut havaittavissa paluuta luomumaisempaan musiikin tuottamiseen. Muutenkaan kuin progen osalta se ei ole ollut mikään suuria yleisöjä puoleensa vetävä trendi, mutta sitäkin tervetulleempi. Mm. Sammal sekä Suomen Tulli ovat saaneet kiitosta...

Suomalainen post-rock käy perin harvinaiseksi. Porin mestarit, Magyar Posse, menivät menojaan, Sister Flo postrockasi komeasti AU -albumillaan ja pisti vähän sen jälkeen pillit pussiin. Betrayal at Bespinkään ei ole julkaissut puoleen vuosikymmeneen. Tällä hetkellä genren lippua taitavat kantaa enää Locomotora ja nyt käsittelyssä oleva...

Belgialainen kosketinsoittaja Dominique Vantomme kävi vuonna 2016 Hollannissa katsomassa Stick Menin keikkaa, törmäsi samalla reissulla Moonjune-levy-yhtiön Leonardo Pavkoviciin, tutustui heti perään Tony Leviniin ja pikapuoliin olikin jo sovittu levytyssessiosta. Ei paha! Kukapas muusikko nyt ei tuollaisesta mäihästä inspiroituisi....

Bretagnelaismuusikko Alan Simonin kirjoittama ja tuottama, joissain yhteyksissä rockoopperaksikin luonnehdittu trilogia Excalibur I - III  (1999, 2007, 2012) ei tyylillisesti ehkä ole täyttä progea, mutta sen progemielisyys tehdään selväksi paitsi kunnianhimoisella konseptilla, myös progen liepeiltä mukaan...

Kuten edellisessä Pohjola-arviossa arvelinkin, olisi ollut suorastaan hävytöntä jättää tämä myöhempien aikojen Sinfonian ohella tärkein Pohjola-levy julkaisematta vinyylinä. Kun sain levyn käsiini, ensimmäinen ajatukseni oli, että juuri tällaisena se olisi alunperinkin pitänyt julkaista! Vaikka siis en ollut levyä edes vielä...

Vuonna 1972 perustettu, 80-luvun alussa kertaalleen lopettanut ja vuosituhannen vaihteessa paluun tehnyt hollantilaisorkesteri kuuluu valitettavasti niihin genren edustajiin, joihin tutustuminen on itselläni jäänyt kokoelmalevyn kuuntelun tasolle. Taustoitin tämän levyarvostelun tekemistä kuuntelemalla uudelleen Spotifysta löytyvän...

Jokaisen uuden CMX-levyjulkaisun alla mielessä käy sama salainen toivomus, jokohan tämä albumi olisi taas vaihteeksi progressiivisin vähään aikaan. Alkuteos täyttää tämän toiveen, mutta jälleen tyystin eri tavalla kuin odotti. Levy ei ehkä ole varsinaista progea, mutta progressiivinen ja taiderock -levy se on mitä suurimmassa määrin....